25.10.2000 Unohdettu nobelistimme
Kotimainen dokumentti tiedekilpailun kuninkuuslajista keskiviikkona 25.10.2000 klo 18.36
Meri kimmeltää kutsuvasti Liisankadun päässä. Eletään 1920-lukua; raitiovaunu kolistaa ohi yliopiston Siltavuorenpenkereen jyhkeän rakennuksen. Sen mustaksi maalattuun huoneeseen sulkeutuu nuori tutkijanalku, kerta toisensa jälkeen, seuranaan vain ilmeettömät sammakot.
Mies on Ragnar Granit, korppoolaisen suvun määrätietoinen vesa. Hän haluaa päästä selville näkötutkimuksen saloista – ja haluaa myös menestyä. Neljäkymmentä vuotta myöhemmin onkin viimein juhlan aika, kun Granit saa vastaanottaa lääketieteen Nobelin palkinnon.
Mutta kuka muistaa tätä kolmatta nobelistiamme?
Ragnar Granitin syntymästä tulee 30.10.2000 kuluneeksi sata vuotta. Nyt "Suomen näkötutkimuksen isä" on unohdettu mies.
Millainen mies oli, mitä hän tutki? Mistä Ragnar Granit otti voimansa kovassa tiedemaailmassa? Miksi Granit lähti Suomesta? Miksi häntä ei muisteta? Miksi hän joutui odottamaan niin kauan palkintoaan? Nobelin palkinnon arvostus on vaihdellut eri aikoina.
Viime vuosisadalla palkinto myönnettiin vain 500 tieteilijälle. Valittujen joukko koostuu tiedemaailman kuninkaallisista. Tänä vuonna Nobelin palkinnot jaetaan sadannen kerran.
On tavallista ylpeillä nobelistien määrällä. Se on mittari, joka näyttää kansallisen tieteen tason ja kansakunnan merkittävyyden. Nobelistit ovat suurmiehiä eikä heidän erheistään puhuta.
Tiedemaailmalla on jatkuva tarve laittaa tiedemiehiä ja heidän saavutuksiaan paremmuusjärjestykseen.
Tuhannet ja taas tuhannet tiedemiehet sulkeutuvat päivittäin pimeisiin huoneisiin, haaveenaan tulla palkituksi, tunnetuksi ja muistetuksi. He lukkiutuvat norsunluutorniinsa, jättävät kotimaansa, uhraavat tieteelle aikansa.
Mutta keitä ovat aikamme suurmiehet? Julkisuus on pirstoutunut. Tutkijat kapea-alaistuvat. Edes viereisten huoneiden tutkijat eivät tunne toistensa aiheita. Tutkimusongelmat ovat niin erityisiä, että harva niistä yksin edistää ihmiskunnan asioita. Nykypäivän tutkimusorganisaatioihin kuuluu lisäksi erilaisia huippuyksiköitä, luovia ryhmiä ja verkostoja. Meneekö palkinto tällöin "oikealle henkilölle"?
Tekijät pohtivat
Dokumentin tavoitteena on tuoda esiin unohdettu nobelistimme, Ragnar Granit (1900-1991).
Mies on todella unohdettu. Kouluissakin opetetaan, että meillä on kaksi nobelistia. Dokumentti selvittää myös, miksi hän joutui jättämään Suomen ja miksi hänet on täällä unohdettu. Granit sai nobelinsa 1967 lähinnä verkkokalvo- ja värinäkötutkimuksistaan.
Kerromme myös, millainen mies oli. Vaikuttaa siltä, että hän oli karismaattinen ja hurmaava, mutta ei mikään helppo lähimmäinen tai kollega.
Granitille tärkeitä identiteetin lähteitä olivat isänmaallisuus (suomalaisuus) ja omat juuret Turun saaristossa Korppoossa. Toisaalta juuri aitosuomalaisuus ja ruotsinvastaisuus vauhditti hänen lähtöään täältä kansainvälisille vesille. Moni muukin huippututkija lähti täältä sotien välisenä aikana, muun muassa resurssipulan vuoksi. Nämä lähdöt viivästyttivät tiettyjen alojen (kuten näkötutkimuksen) kehitystä.
Granitin tarina on samalla kertomus sosiaalisen nousun mahdollisuudesta, eli kuka tahansa voi olla oman onnensa seppä. Sehän oli mahdollista hänen elinaikanaan, viime vuosisadalla sääty-yhteiskunnan purkautumisen jälkeen.
Dokumentissa pohditaan yleensäkin tiedemiehen elämää sekä Nobelin palkintoja. Nobel on tällä hetkellä ehkä mahtavin tiedepalkinto, mutta maailma on palkinnon syntyajankohdista niin muuttunut, että instituutiota voi olla vaikea ylläpitää nykymaailmassa. Sen kansallinen painoarvo tulee tuskin kansainvälisessä ja verkostoituneessa tutkijamaailmassa säilymään. Nykyään tutkitaan myös paljon yksiköissä ja ryhmissä, joten yhden tutkijan elämäntyötä voi olla vaikea erottaa ja palkita parhaana.
Sivuamme myös Suomen muita nobelisteja ja kerromme, että Sillanpää sai palkintonsa Suomen vaikean poliittisen tilanteen takia 1939 (hän itsekin ajatteli niin) ja että AI Virtasen assistentti oli väärentänyt koetuloksia niissä tutkimuksissa, joista AIV sai palkintonsa.
Tekijät
Vastaava toimittaja Saija Uski-Sutela
Toimittajat Maarit Puttonen, Hyppe Salmi
Tuottaja Hanna Lähteenmäki
Tuotanto TV 1/ Opetusohjelmat/ Tiede
Ragnar Granitin henkilötietoja
s. 30.10.1900 Riihimäellä, k. 12.3.1991 Tukholmassa
vanhemmat metsänhoitaja Arthur Granit ja Albertina Helena Malmberg
1923 filosofian maisteri, Helsingin yliopisto
1926 lääketieteen ja kirurgian tohtori, Helsingin yliopisto
Väitöskirja Farbentransformation und Farbenkontrast
1929 avioliitto Marguerite (Daisy) Bruunin kanssa
1930 poika Michael syntyy
1928 – 1933 Oxfordissa (UK), Philadelphiassa (USA)
1929 – 1937 fysiologian laitoksen dosentti, Helsingin yliopisto
1937 lääketieteellisen fysiologian professori, Helsingin yliopisto
1940 neurofysiologian tutkimusyksikön esimies, Karolinska Institutet, Tukholma
1946 neurofysiologian henkilökohtainen professori, Nobel-instituutti, Tukholma
1960 Englannin Royal Societyn jäseneksi
1967 fysiologian ja lääketieteen Nobelin palkinto yhdessä H.K. Hartlinen ja George Waldin kanssa
1985 Akateemikon arvonimi Suomessa
Granit-tietoutta verkossa
HUOM! Yleisradio ei vastaa ulkopuolisten linkkien sisällöstä.Professori Jaakko Malmivuon laatima esitys Granitista
http://www.rgs.fi/granit/granitfi.htmNobel-säätiön elämäkertasivu Granitista http://www.nobel.se/laureates/medicine-1967-1-bio.html
Suomessa toimii Ragnar Granit Säätiö, jonka arvovaltainen kansainvälinen perustajayhteisöryhmä antaa korkean kansainvälisen tunnustuksen Ragnar Granitin suomalaisuudelle. http://www.rgs.fi
Ragnar Granit instituutti http://www.rgi.fi
Granitin 100-vuotispäivänä alkaa Helsingin yliopistossa Studia Generalia -luentosarja.
Suomen Lääkäriseura järjestää Helsingissä yhdessä Helsingin yliopiston biotieteiden laitoksen kanssa symposiumin asiantuntijoille Ragnar Granitin kunniaksi 29.- 31.10.2000.
The Ragnar Granit Centenary Symposiumiin saapuu Granitin oppilaita ympäri maailmaa.
Nobel-tietoutta
Vuoden 1967 Nobel-illallisten menu
Savulohta, artisokanpohjia pinaatilla
Piparjuurikermaa
Sorsaa provencelaisittain, madeirakastiketta ja salaattia
Päärynöitä "Nobel Gala"
Viineinä
Pommery & Greno Brut
Chateau Laurensanne 1961
Musiikkina
mm. Sibeliusta, Edward Elgaria, George Gershwiniä, Johannes Brahmsia.
Nykyinen kuningas Kaarle Kustaa osallistui ensi kertaa illallisille.
Kömmähdyskin sattui: Nobel-säätiön hallituksen puheenjohtaja Ulf von Euler aloitti juhlapuheensa palkituille ennen kuin nämä ehtivät saapua paikoilleen. Varaslähtö herätti hilpeyttä. Von Euler aloitti puheensa alusta heti kun nobelistit olivat asettuneet paikoilleen.
Kirjallisuutta
Ragnar Granit
Ur den moderna konstens psykologi. Finsk Tidskrift, tammikuu 1924.
Fysiologinen laitos. Suomen Kuvalehti 1928.
Ung mans väg till Minerva, P.A. Norstedt & Söner, Stockholm 1941.
Finlandssvenskarna. Bonniers 1944.
Sensory mechanisms of the retina. London, 1947.
Receptors and sensory perception. Silliman memorial lectures. Yale UP, 1955.
Charles Scott Sherrington. An appraisal. Nelson, London 1966.
The basis of motor control. Acad. Press. London, New York, 1970.
The purposive brain. The MIT Press. Cambridge, Mass. 1977.
(toim.) Ur stubbotan rot. Essäer till 200-årsminnet av Carl von Linnés död, 1978.
Hur det kom sig. Forskarminnen och motiveringar. P.A. Norstedt & Söners förlag 1983.
Ragnar Granit & Gunnar Svaetichin
Principles and technique of the electrophysiological analysis of the colour reception with the aid of microelectrodes. Upsala Läkareförenings förhandlingar. Ny följd, Bd. 45. 1 – 4, pp. 161 – 177.
Kai Otto Donner
Ragnar Granit. Minnestal hållet vid Finska Vetenskaps-Societetens årshögtid den 29 april 1991. Sphinx. Årsbok 1992, Serie B.
Erkki Karaila & Annikka Penttilä
Ragnar Granit – suomalainen nobelisti. Aesculapius 3/1981.
Leikola, Anto
Nobelfysiologi Ragnar Granit.
Kansallisgalleria 4 – suuret suomalaiset. Kehittyvä Suomi 1945 – 1965. Weilin & Göös 1996.
Lena Lindén
Flicka på skepp. Esipuhe Ragnar Granit. Holger Schildts Förlag 1966.
Tom Reuter
Ragnar Granit, helsinkiläis-korppoolainen neurofysiologi. Lääkäri ja Vapaa-aika 2B/1989.
Ragnar Granit 1900 – 1991. Skalpellen har fallit ur experimentatorns hand. Nya Argus 5/1991.
Psykologia 4 – 5 /1988 - suomalaisen näkötutkimuksen teemanumero
Heikonen, Matti
AIV – Keksintöjen aika. Kirjayhtymä 1990.
AIV – Isänmaan aika. Artturi Ilmari Virtanen tieteen ja isänmaan asialla. Kirjayhtymä 1993.
Rajala, Panu
F.E. Sillanpää vuosina 1888 – 1923. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1983.
Siljan synty. F.E. Sillanpää vuosina 1923 – 1931. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1988.
Korkea päivä ja ehtoo. F.E. Sillanpää vuosina 1931 – 1964. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1993.
Aarne Laurila ja Panu Rajala toim.
Sillanpää Suomen kirjallisuudessa. F.E. Sillanpään juhlakirja. Sillanpää-seura 1989.